2013-09-03 23:05:32
LED ELOHOPEALAMPUN KORVAAJA SANPEK LED CORN E40 ja E27
Elämys Riutta vaihtoi Elohopealamput Sanpek - LED IP64 E40 CORN lamppuihin. Energian säästö on h...

2012-11-17 13:51:36
LED Lamppu Uutisia
Elämys Riutta siirtyi LED Lamppujen aikaan ja aloitti 90% energian säästön vaihtamalla kaikki pe...







Kaikki uutiset

Historia

Historian havinaa

Ensimmäinen maanjako tehtiin Kutsussa vuonna 1757. Tämän jälkeen jaettiin Kutsun maita useaan otteeseen. Riuttaan perustettiin Ensimmäisenä Ollilan tila vuonna 1775. Varsinainen isojako tehtiin Kutsun kylässä vuosien 1803 ja 1822 välillä. Isojako hajautti kylää entistä enemmän syrjäseuduille.
Eerik ja Maria Kareinen tulivat Riuttaan 1886 ja hankkivat 28.10.1886 Kareilan tilan talolliselta Juhana Mikonpoika Haaraselta tila kuului Ollilan perintötilaan .
Tilalla oli päärakennus joka oli savupirtti sekä aittarakennus joka on edelleen tilalla pystyssä. Kareilan tila on siitä asti katkeamatta ollut Kareisten suvun hallinnassa. (nykyisten Nuutisten)

Tarinoita Riuttalasista Martti Palkispään muistosta

Ylä-Riuttalammen molemmilla puolilla oli hänen mukaan kaksi taloa. Vasemmalla puolella ensin Ala-Erola ja sitten Ylä-Erola. Toisella puolella lampea oli Janne Tarvaisen talo ja Nuutisen talo. Ala-Erolassa oli vanhaisäntä Antti, joka liikkui hiljakseen, mutta oli muuten vikkelä. Hän oli ollut aikanaan Maamiesseuran johtavia hahmoja. Hänen poika Jussi asui ja viljeli tilaa. Hänellä ja vaimo Kustaavalla oli kymmenkunta lasta, joista Antti jäi Törrölän tilalle ja viljeli maata yli 60 vuotta.
Ylä-Erolassa Maen päällä asui Paavo Eronen. Hänen veljensä Mikko oli hukuttautunut Riuttalampeen 20-luvun alkupuolella. Mikon lapset jäivät asustamaan isän veljen Paavon kotiin. Heistä Otto sai epilepsian ja kalassa ollessaan kaatui veneensä viereen ja hukkui Ehkä 40-luvulla, Onni oli innokas hiihtäjä, Hän voitti monet Kutsun hiihtokilpailut. Sodassa Hänet ylennettiin vänrikiksi, mutta hän kaatui tammikuussa vuonna 1942.
Ollilan tilalla asustanut Ukko-Tarvainen Juho oli kiehtova isoääninen, harmaapartainen, vikkelä mies. Hänen poikansa Janne Tarvainen oli mustapartainen, rauhallinen mies ja asusti vaimonsa Hannan kanssa. Heillä oli pojat Armas ja Onni ja tytär Helvi. Ukko Tarvainen kävi Markkinoilla Joensuussa ja Sortavalassa. Hän piti matkoillaan mukana Armas-poikaa ja sanoi: "Pitää käyttee poikoo Kaupungissa, jottei tule ällikkää". Tarvaisten jälkeen Ollilan tila siirtyi ensin Pappisille ja sen jälkeen Louhelaisten hallintaan.

Nuutisessa korkealla mäen päällä asui Tauno ja Aina ja heidän lapset Aune, Erkki, Martti, Kauko ja Eila. Aune on kertonut hyvän mäenlaskutarinan, kun kylän lapset talvella laskivat suksilla Nuutisen mäeltä lammelle.
Ukko-Tarvainen on kyläilemässä Nuutisessa ja katsottuaan poikien jarruttelua mäessä tokaisi: "pojat ei tiijä miäree" ja lähti näyttämään mallia. Hänellä oli leipälapio sauvanaan, kun hän lähti painaltamaan jyrkkää mäkea alas. Laskiessa oli tapana jarruttaa vauhtia sauvoilla jalkojen välistä. Ukkokin aikoi tehdä näin leipälapiollaan, mutta leipälapio osuikin suksien kannoille. Kovassa vauhdissa hän ei pystynyt korjaamaan asentoaan, vaan hänen piti viilettää jyrkkä mäki vauhdilla alas. Ja niin hän viilettikin lammen yli toiselle rannalle asti, siitä hän jatkoi tyynesti vihellen ja varmaankin mielessään naureskellen että siitäs saivat pojat mallia.

Tauno osallistui vapaussotaan valkoisten puolella sekä 1939-44 sotaan lääkintäalikersanttina. Sodan aikana Aina ja lapset vastasivat maatilan hoidosta. Nuutisessa oli teurastushuone ja Tauno osti karjaa teurastettavaksi ja toimitti lihat kauppoihin myyntiin mm. Tohmajärvelle, Värtsilään, Sortavalaan, Öllölään ja Tuupovaaraan. Tauno oli myös kova kauppamies ja lukuisat olivat Hänen markkinareissut hevoskaupoille Joensuuta, Viipuria ja Sortavalaa myöten. Tauno sairastui kurkkusyöpään 1948 ja hänet leikattiin Helsingissä 25.11.1949 ja hän oli ensimmäisiä joka Suomessa selvisi kyseisestä leikkauksesta. (mm. kolme samaan aikaan leikattua kurkkusyöpä potilasta menehtyi leikkauksen jälkeen). Tauno kävi Öllölän kansakoulua 8-lukukautta ja sai päästötodistuksen erinomaisin arvosanoin 31.5.1910.

Riutassa oli omat pajat Nuutisessa ja Erosessa. Erkki ja Martti olivat käteviä käsistään niin nikkaroinnissa kuin pajassa valmistettuineen ovensaranoineen, viikateineen ym. maataloustarve esineineen. Pajalla korjattiin myös kylän Maatalouskoneet. Erkki ja Martti raudoittivat lisäksi tilaustyönä hevosrekiä. Erkki oli armeija aikanaan Hennalassa 1944 hevosenkengityspajalla josta tuli Erkille yksi "lisäammatti" ja hän toimi Kutsun kylän ainoana hevosenkengittäjänä niin kauan kuin Kutsussa hevosia riitti.

Rakkaimpina harrastuksina Riutassa oli Kalastus ja Metsästys. Katiskat valmistettiin ja kalaverkot pauloitettiin tietysti itse iltapuhdetöinä pimeinä talvi-iltoina.